Vähävaraisten tyttöjen kouluttaminen oli Fredrika Wetterhoffin elämäntyö. Fredrika ajatteli, että ammatti ja toimeentulo suojaisi tyttöjä ikävyyksiltä. Muun muassa nämä ajatukset saivat Fredrikan perustamaan tyttöjen työkoulun Hämeenlinnaan vuonna 1885.
– Hän oli poikkeuksellinen, koska ei antanut sukupuolensa rajoittaa tekemisiään. Se oli tuohon aikaan hyvin epätavallista. Hän oli kaikkea muuta kuin vain pitsiä virkkaava porvarisnainen, tutkija Inka-Maria Laitila kertoo.
Hän on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon tutkija. Laitila tutki Fredrikan kirjeenvaihtoa ja kirjoitti kirjan lämminsydämisestä naisasianaisesta. Laitilan teos Fredrika julkaistiin vuonna 2015.
Fredrika Wetterhoff syntyi Helsingissä 14. tammikuuta 1844. Isä laamanni Georg Adolf Wetterhoff toi perheensä Helsingistä Hattulaan Inkalan kartanoon Fredrikan ollessa vielä lapsi.
Ajan kasvatustavoitteiden mukaan säätyläisperheiden naiset olivat "kyökkiä, salonkia ja lastenkamaria" varten.
Fredrika oli jo nuoruudessaan voimakastahtoinen ja opinhaluinen ja kiinnostui muistakin kuin edellä mainituista taidoista. Koristeellisten käsitöiden, ranskankielen ja moitteettoman seurustelutaidon oppiminen oli tärkeää.
Fredrikaa askarrutti henkinen kuilu säätyläisten ja tavallisen kansan välillä. Hän uskoi erityisesti lukutaidon merkitykseen rahvaan sivistystason kohentamiseksi. Hän opetteli itse suomenkielen taidon ja ryhtyi pitämään omassa huoneessa koulua kartanon työväen lapsille. Kiintymys isänmaahan ja kamppailu naisen aseman puolesta olivat alusta pitäen Fredrikan työn kannustimia.
Säätyläiskodin kasvattina Fredrika piti silti tiukasti kiinni arvoista ja sivistyksestä. Hän halusi levittää oppimisen mahdollisuuksia muillekin, mutta ymmärsi, että kaikilla ei ollut siihen edellytyksiä tai mahdollisuuksia.
Ruotsinkielisessä perheessä kasvanut Fredrika opetteli puhumaan niin hyvää suomea kuin suinkin pystyi. Lisäksi hän puhui ja kirjoitti ranskaa ja saksaa sujuvasti.
– Kielitaito avasi hänelle monia portteja. Hänellä oli laajat verkostot, joiden kautta hän sai tietoa muun muassa siitä, miten tyttöjen koulutusta järjestettiin muualla Euroopassa, Inka-Maria Laitila kertoo.
Tutkija yllättyi Fredrikan Venäjä-kontakteista. Lähes kielitaidottomat tyttöoppilaat matkustivat eri puolille Venäjää opettamaan kudontaa. Työkoulusta valmistuneet opettivat myös Euroopan maissa.
Fredrika ei koskaan perustanut omaa perhettä tai hankkinut lapsia. Siitä huolimatta hänellä oli laaja perhe- ja ystäväpiiri sekä useita kasvattilapsia.
Fredrika kuoli keväällä 1905. Koulun toiminta jatkui hänen toiveidensa mukaisesti. Yhä tänä päivänä Fredrikan arvomaailma ja perinteet näkyvä Wetterhoffin talon toiminnassa.
Teksti ja video: Tia Yliskylä
FREDRIKA WETTERHOFF
"Paikka kaikella, kaikki paikallaan.
Aika kaikella, kaikki ajallaan."
Fredrika Wetterhoff
